Selasin läpi Kari Sinkkosen kirjan Valmennuskirja kuntojuoksijalle ja maratoonarille.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

Numeerista dataa:

  1. Maratonjuoksija käyttää jokaisella kilometrillä 0,9 kcal/paino kg, huonompikuntoinen 1 kcal/kg/km. Minulla siis noin 2600 kcal. Tuuliolosuhteet ja korkeuserot vaikuttavat energiankulutukseen.

  2. Suurin osa energiasta muuttuu lämmöksi (M), noin 90% eli minulla noin 2300 kcal. Auringon paistaessa lämpökuorma kasvaa. (R)

  3. Lämmön summa (M+R) nousee maratonilla yli 2000 kcal:iin joka on poistettava. 50 kcal nostaa elimistön lämpötilaa yhden asteen verran. Haihtumisen kautta poistuva lämpömäärä (C) kasvaa juoksunopeuden neliöjuurena ja on sitä suurempi, mitä enemmän juoksijalla on paljasta ihon pinta-alaa.

  4. Jokainen vesilitra tarvitsee höyrystyäkseen noin 600 kcal. Jos siis jokainen juoksijan hikoilema hikigramma kerrotaan 0,6:lla, niin saadaan juoksijan hikoilun kautta poistama lämpömäärä kaloreissa.

  5. Leudossa säässä juoksija menettää 2-3 litraa hikeä. Hiessä on 0,2 – 0,5 % suolaa. Kun elimistö kokee tällaisen suolan menetyksen, hikoilu voi vaikeutua.

  6. Myös hengityksen kautta poistuu lämpöä. 60 kg painavan juoksijan keuhkoista poistuu vesihöyryn muodossa noin 0,25 kg vettä mikä vastaa 150 kcalia. Alhaisemmassa lämpötilassa poistuma on suurempi.

  7. Lämpötase saadaan laskemalla yhteen aineenvaihduntalämpö M (aina positiivinen), säteilylämpö R (yleensä positiivinen), hikoilun kautta poistunut lämpö E (aina negatiivinen) ja haihtumisen kautta kulkeva lämpö C (positiivinen tai negatiivinen siitä riippuen, onko ympärisstön lämpötila alhaisempi vai korkeampi kuin ihon lämpötila):

B = M + R – E + C

tai

B = 0,83[(t a * pc a ) – (t p * pc p)].

 

Kaavassa 0,83 merkitsee ihmisen erityistä ruumiin lämpöä, t a juoksijan ruumiinlämpöä maalissa, t p ruumiinlämpöä lähdössä, pc a ruumiinpainoa maalissa ja pc p ruumiinpainoa lähdössä.