Vantaan maraton 2.10.2005 klo 12.00

 

vm_profiili4.gif

Profiili, 4 x 10 km

Plussat:
Tuli juostua kerrankin pitkään; pitkät juoksulenkit olleet todella vähäisiä tänä vuonna.
Alku meni loistavasti; oikeaoppisesti jarrut pohjassa ensimmäinen viitonen meni tasaisesti 32 min, kymppi 1h 4 min, viisitoista 1h 30 min. (puolivälissä aika oli 2h 25 min joten kramppi verotti) Siihen menestys sitten loppuikin.
Arvokas kokemus kaikenkaikkiaan; tiedän taas paremmin millaisessa kunnossa voi lähteä liikkeelle. Reitin varrella myös minulle ennestään tuntematon käsite kramppi tuli tutuksi.

Miinukset:
Rahat menivät hukkaan.
Lähdin kolmannelle kierrokselle vaikka homma oli tuhoon tuomittu siinä vaiheessa.
Vähän paha mieli kolmannella kierroksella kun yleisö ja toimitsijat luulivat minun olevan matkalla maaliin eli neljännellä kierroksella ja kannustivat sen mukaan.
Lähtiessä vaivannut lievä nuha ja muutamaa päivää aiemmin esiintynyt toispuolinen päänsärky oletettavasti aiheuttivat infernaalisen olotilan myöhemmin illalla. Psykedeelisiä kokemuksia.

Kommenttini keskeytyksen (30 km) jälkeen erinäisille henkilöille:
Persukset kramppas ja sit koko jalka, ei siitä mitään tullut.
Rakastatko sä mua vaikka tulin tänne mokaamaan?
Arvaa miltä tuntuu, etkö sä ole ikinä keskeyttänyt? (ei se ollut, gräyh  :twisted: )

Kuinka muut?
Ensimmäisellä maratonilla saamani tuttava oli pärjännyt hyvin; hänellä tulokset ovat olleet nousujohteisia, ensimmäistä tulostaan hän on jo parantanut 1,5 h.

Kootut selitykset:
Hierojan mielestä jalat olivat hyvät mutta persukset eivät; oikeassa oli.
Mikähän selänkin sai kipeäksi juuri edeltävinä päivinä? Ei auttanut Mobilat.
Ei saa lähteä liikkeelle pienessä nuhassa.
Jos suunnilleen sama vauhti olisi kestänyt loppuun asti niin olisi tullut uusi ennätys.
Pitkiä lenkkejä lisää myös, enkö jo ala uskoa? Tekisivät hyvää.

E suosittelee:
Juokse vain puolikkaita.

En minä puolikkaisiin tyydy.